Kyyveden kalastusalueen  kehittämissuunnitelmassa 2011-2014 mainittiin, että kalastusalueelle istutetaan vuosittain n. 25 000 1-vuotisia kuhan ja siian poikasia ja että kuhan kanta perustuu osittain istutuksiin. Suositeltiin 60-65 solmuvälin verkkoja, jotta ei tarvitsisi istutuksia joka vuosi, vaan luontainen lisääntyminen riittäisi hyvän kuhakannan ylläpitämiseksi. Tuolloin tutkimusten perusteella katsottiin, että 40 cm pituiset kuhat eivät ole pääsääntöisesti sukukypsiä ja suositeltiin 50 cm alarajaa.  Nyt alamitta on 45cm. Nykyisen Kyyvesi-Pieksämäki kalatalousalueen käyttö-ja hoitosuunnitelmassa vuosille 2020-2030 mainitaan, että koekalastusten perusteella Kyyveden kuhakanta on suhteellisen runsas.

Kyyveteen ei ole ainakaan 10 vuoteen istutettu enää kuhaa. Siltä osin tavoite on saavutettu ja kanta lisääntyy luontaisesti. 

Pirkanmaan järvissä on tehty tutkimus, jonka perusteella kuhien koko ja sukukypsyys vaihtelevat eri järvissä  suuresti. Siksi PSV päätti teettää tutkimuksen, mikä on tilanne Kyyvedessä . 

Kerättiin kaupallisten kalastajien toimesta (pääosin Juha Hämäläinen, Veikko Hartonen) keväällä 2021 talviverkoilta kuhanäytteet, joista 88 kpl kelpuutettiin tutkimukseen (suomunäytteet). Arvioitiin silmämääräisesti kuhien sukukypsyys (maiti, mäti, ”raaka”) . 

Näytteiden kaloista yli 40cm pituisista kuhista valtaosa oli sukukypsiä, vain 3% oli raakoja.  Näytteet oli kerätty siten, että kysymyksen asettelun vuoksi ei otettu paljon suuria kaloja eikä myöskään pieniä (alle alamitan kaloja varten oli saatu lupa).

Tämä tutkimus antaa ajantasaista tietoa Kyyveden kuhien tämänhetkisestä tilanteesta. Koska kuhien kasvuun vaikuttavat monet tekijät, kuten lämpötila, ravinnon saatavuus, kasvukauden pituus ym on suositus , että näytteitä kerättäisiin vuoden-parin välein 30-50 kpl, jotta nähdään, miten eri vuodet vaikuttavat.  

Suositeltiin myös elohopeatutkimuksia, joita on nyt tekeillä Kyyveden Osakaskunnan ja Ely-keskuksen toimesta. 

Ohessa linkki tuohon tutkimukseen.