Kirjoittaja: pelastetaansavonveet

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi Emostensuon valitukset

pelastetaansavonveet ,

Päätöksellään 27.9.2022 on Vaasan hallinto-oikeus hylännyt Emostensuon turvetuotantoa koskevat valitukset. Päätöksessä katsotaan, että turpeennosto ei pilaa vesistöä, ainakaan Kyyvettä, jonne luvan mukaan kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Lonkarinjokea pitkin. Asukkailla toki on asiasta erilainen näkemys.
Olemme kuitenkin kiitollisia Vaasan hallinto-oikeudelle, joka onnistui viivyttämään asian käsittelyä 4 vuotta (valitus tehtiin 3.4.2018), jona aikana turpeen poltto on laajasti nähty ilmaston kannalta vahingolliseksi. Turpeen nosto on käynyt kaupalliselta kannalta päästöoikeuksien vuoksi kannattamattomaksi ja mm. Vapo (nykyisin Neova) onkin monin paikoin sulkenut nostoalueita. Niinpä on vaikea kuvitella, että Neova aloittaisi uuden suon avaamisen, kun samalla alueella jo Ropolansuon ja Rajasuon turvetuotanto on lopetettu.

Ohessa päätös:

22_0037_1Lataa

Vesistöpäivä 14.6. klo 13-16

pelastetaansavonveet

vesistopaivaWeb2019

 Vesistöpäivä perjantaina 14.6 klo 13 – 16, Haukihalli, keskustie 47, Haukivuori 

OHJELMASSA: 

  • Mikromuovin riskit ja pääsy vesistöihin FM, tutkija Samuel Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto 
  • Jokamiehen vesienhoito – suositeltavat käytänteet FM, vesistöasiantuntija Liisa Muuri, E-S ELY-keskus 
  • Kiinteistöjen jätevesien käsittely haja-asutusalueella – muuttuvat määräykset Vastaava jätevesineuvoja Päivi Karhunen 
  • Kyyvesi-Pieksämäen kalatalousalueen hoito- ja käyttösuunnitelman sisältö ja tavoitteet vesienhoidon näkökulmasta – vesistön käyttäjien ja omistajien evästykset konsultille FM, ympäristöasiantuntija Heikki Alaja Eurofins Ahma Oy sekä FM, vesistöasiantuntija Liisa Muuri E-S ELY-keskus 

Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. 

Ropolansuon turvetuotannon kemikalointi on epäonnistunut

pelastetaansavonveet

 

Ropolansuon turvetuotannon purkuvedet käsitellään kemikalointimenetelmällä. Jälkineutralisointi epäonnistuu. Sakkautuminen jatkuu Kangasjärven Akonlahdella. Liitteenä olevalla videolla paikallinen tilallinen Raimo Roponen kertoo Akonlahdella tapahtuneen muutoksen 70-luvulla aloitetun turvetuotannon aikana .
Kemikalointiasemalta on 700 metriä pitkä purkuoja Akonlahdelle.

Videon kuvasi Yrjö Takkinen 10.8.2018

 

VAASAN HALLINTO-OIKEUS, Vastaselityspyyntö

pelastetaansavonveet

Emostensuo, VHO, vastaselv.150818.osa 1Emostensuo, VHO, vastaselv.150818.osa 2

Vaasan Hallinto-Oikeus on lähettänyt Pelastetaan Savon Veet Ry:lle Emostensuon turvetuotantolupa-asiaan liittyen vasteselityspyynnön.  Yhdistyksen hallitus on kokouksessaan 7.8.2018 päättänyt valtuuttaa puheenjohtajan, varapuheenjohtan sekä sihteerin laatimaan vastaselityksen, allekirjoittamaan sen sekä postittamaan 15.8.2018 mennessä.   Postituksen jälkeen laadittu asiakirja päivitetään PSV:n sivuille

Yrjö Takkinen

TUTUSTUMISKÄYNTI KANGASJÄRVEN JÄÄLLE 14.4.2018

pelastetaansavonveet , , ,

TUTUSTUMISKÄYNTI KANGASJÄRVEN JÄÄLLE 14.4.2018 klo 7.30 alkaen

Henkilöt       Matti Valli ja Yrjö Takkinen,  Pelastetaan Savon Veet ry.

Paikka           Ropolan kemikalointiaseman jäteveden purkuojan luusua Kangasjärven Akonlahdella 200 – 300 metriä rannasta selälle päin.

Säätila          Aurinkoinen aamu yöpakkasen – 3/5C  jälkeen.

Menetelmä  Pilkkikairalla reikä jäähän.  Veden syvyys 1 – 1,2 metriä.  60 cm pituisella putkella varustetulla venepumpulla pumpattiin vettä 5 litran lasipurkkiin.

Havainnot    Pumppauksen tulokset taltioitiin valokuvin ja videoklipein.

Puhdistusmenetelmä        Alla kuvakaappaus Vapon turvesanaston tulkista:

”Kemiallinen puhdistus

Turvetuotantoalueen valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon”.

Ropolan soiden puhdistusmenetelmä on kemikalointi, jossa puhdistettavaan veteen lisätään kemikaaleja.  Lisättyjen kemikaalien neutralointi ei onnistu ennen Kangasjärveen laskemista, joten sakkautuminen jatkuu järvivedessä.  Tulos on havaittavissa erityisen selvästi sekä videoissa että ”uveavantokuvissa” joissa näkyy ruosteen väristä flokkia leijuvan vedessä.  Vuosien aikana kemikaaleja on kertynyt Akonlahden pohjalle, jossa ne muodostavat kiteisiä neliöitä.  Em. neliöt estävät kalojen kudun onnistumisen. (Kuvataltioinnit  jäljempänä)

 

Muistion laati:         Yrjö Takkinen

Liitteenä 4 valokuvaa alla

PUMPPAUSKUVA 14.4.2018 KANGASJÄRVEN AKONLAHDELLA
PUMPPAUSKUVA 14.4.2018 KANGASJÄRVEN AKONLAHDELLA

UVEAVANNOSSA FLOKKIA KANGASJÄRVEN AKONLAHDELLA 14.4.2018
UVEAVANNOSSA FLOKKIA KANGASJÄRVEN AKONLAHDELLA 14.4.2018

KANGASJÄRVEN AKONLAHTI
KANGASJÄRVEN AKONLAHTI

 

KEMIKALIEN KITEYTTÄMÄÄ KANGASJÄRVEN POHJAA AKONLAHDELLA 27.8.2013
KEMIKALIEN KITEYTTÄMÄÄ KANGASJÄRVEN POHJAA AKONLAHDELLA 27.8.2013